Surumielisyys ja melankolia kuuluvat nuoruuteen, mutta pitkittynyt surullisuus ja jatkuva välttely tai vetäytyminen ovat asioita, joista aikuisen tulisi huolestua. Masentunut nuori on usein alakuloinen ja apea, sekä välttelee sosiaalisia kontakteja. Myös ärtyneisyys, aggressiivisuus ja näennäinen välinpitämättömyys ovat masentuneelle nuorelle tyypillisiä asioita.

Ahdistus on tunne, jota nuoret osaavat peitellä melko hyvin. Ahdistuneisuus saattaa ilmetä ylivirittyneisyytenä, asioiden välttelemisenä tai lisääntyneenä kontrollointitaipumuksena. Ahdistunut nuori on usein korostuneen itsekriittinen ja vaativa, ja häpeän sekä syyllisyyden tunteet ovat tavallisia.

Mieliala- ja ahdistusoireisiin liittyy itsetuhoisen käyttäytymisen ja itsetuhoisten ajatusten riski sekä alttius käyttää päihteitä pahan olon hallintaan. Näistä asioista tulisi kysyä nuorelta suoraan ja tuomitsematta. Jos oireilu vaikuttaa arjen toimintakykyyn, kuten koulunkäyntiin, harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin, eikä olo helpota vanhemman kanssa keskustellen, on tilannetta tärkeää pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa.